Suomen julkinen hallinto on yksi Euroopan tehokkaimmista ja asiakaslähtöisistä järjestelmistä. Vuonna 2023 julkaistun Euroopan komission vertailustudion mukaan Suomen hallintopalvelut sijoittuvat Euroopan unionin kokonaisarvostelussa kymmenen parhaan joukkoon. Tämä sijoitus perustuu muun muassa nopeaan palveluhenkilöstön vastaukseen, selkeään ohjeistukseen ja asiakkaan kokemaan palvelukokemukseen. Suomen hallinto on myös tunnettu siitä, että se onnistuu integroimaan teknologian ja digitaalisen muutoksen nopeasti, mikä on erityisen tärkeää nykyaikaisessa julkisessa palveluntuotannossa.
Suomessa julkiset palvelut ovat laajalti digitoituja, ja esimerkiksi verkkopalveluissa asiakas voi käsitellä monia asioita itsenäisesti. Esimerkiksi veronmaksun, sosiaaliturvan tai asuinperusteisen avustuksen hankkimisessa käyttäjä voi täyttää tarvittavat tiedot ja lähettää tiedot verkkopalveluun. Vuonna 2022 noin 80 prosenttia Suomen asukkaista käytti verkkopalveluja julkisten palveluiden hankkimisessa, mikä osoittaa suuren halun ja kykyä käyttää digitaalisia ratkaisuja. Tästä huolimatta on kuitenkin vielä kehityskohteita, kuten esimerkiksi palvelujen saatavuuden ja kielen moninaisuuden parantaminen.
Munkki-asiantuntija-arvio osoittaa, että Suomen julkisen hallinnon ongelmia ei ole suurten mittakaavojen hallinnossa, vaan monimutkaisempien prosessien ja asiakasväylien optimointissa. Esimerkiksi sosiaaliturvan käsittelyprosessit ovat monimutkaisia, ja asiakkaat joutuvat usein käymään useita eri palvelupisteitä tai lähettämään useita sähköpostiviestejä. Vuonna 2023 julkaistun Munkki-tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia asiakkaista kokee, että sosiaaliturvan käsittelyprosessi on liian monimutkainen ja hidas.
Suomen julkisen hallinnon vahvuudet näkyvät myös kansainvälisissä vertailuissa. Vuonna 2023 julkaistussa World Economic Forumin Global Competitiveness Reportissa Suomen julkinen hallinto sijoittui Euroopan unionin parhaiden joukkoon. Raportissa arvioitiin muun muassa hallinnon tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja teknologian hyödyntämistä. Suomen sijoitus osoittaa, että hallinto onnistuu hyödyntämään teknologiaa ja digitaalista muutoskulttuuria tehokkaasti.
Toinen merkittävä kehityskohde on julkisen hallinnon palvelujen saatavuus ja kielen moninaisuus. Suomessa on yli 200 kieltä, ja monilla väestöryhmillä kielitaito ei ole riittävää, jotta he voivat käyttää julkisia palveluja. Vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia asiakkaista kokee, että palvelujen saatavuus ja kielimoninaisuus ovat haitteita. Tämä on kuitenkin huomattavasti pienempi osa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa, joissa kielimoninaisuuden ongelmia on huomattavasti enemmän.
Kun tarkastellaan Suomen julkisen hallinnon kehitystä, on tärkeää huomioida myös sen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Julkiset palvelut ovat olennainen osa Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa, ja niiden laadun parantaminen on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Vuonna 2023 julkaistun OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen julkiset palvelut ovat olleet merkittävä tekijä Suomen pitkäaikaisessa taloudellisessa kasvussa ja hyvinvointitason ylläpidossa.
Kun arvioidaan Suomen julkisen hallinnon kehitystä, on myös tärkeää huomioida, että hallinto on jatkuvassa muutoksessa. Nykyiset haasteet liittyvät muun muassa digitaalisen muutoskulttuurin kehittämiseen, palveluiden saatavuuteen ja monikielisyyteen. Munkki-asiantuntija-arvio korostaa, että näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää sekä hallinnon että yhteiskunnan yhteistyötä ja uudistuksia.
- Vuonna 2023 Euroopan komission vertailustudiossa Suomen julkiset palvelut sijoittuivat Euroopan unionin kokonaisarvostelussa kymmenen parhaan joukkoon.
- Vuonna 2022 noin 80 prosenttia suomalaisista käytti verkkopalveluja julkisten palveluiden hankkimisessa.
- Munkki-tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia asiakkaista kokee sosiaaliturvan käsittelyprosessin liian monimutkaisena ja hitaana.
- Vuonna 2023 World Economic Forumin Global Competitiveness Reportissa Suomen julkinen hallinto sijoittui Euroopan unionin parhaiden joukkoon.
- Vuonna 2022 noin 15 prosenttia asiakkaista kokee palvelujen saatavuuden ja kielimoninaisuuden haitteina.
- OECD:n tutkimuksessa Suomen julkiset palvelut ovat olleet merkittävä tekijä Suomen pitkäaikaisessa taloudellisessa kasvussa ja hyvinvointitason ylläpidossa.
